Nyt kun Intelin heppu julkaisu kivoja graafeja niin voinkin julkaista tämän postauksen tekemättä niitä itse. Alla on siis käsittämätöntä vuodatusta kaikenkarvaisilla suomenkielisillä termeillä, joita on höystetty kirjoitusvirheillä. Toisin sanoen siitä ei varmaan ota Erkkikään selvää.

Koska Gentoossani ei vaihteeksi ollut mitään säädettävää, piti keksiä jotain uutta. Sopivaksi aiheeksi löytyi virransäästö. Tässä tuleekin tietoa virransäästötavoista helpoista vaikeampiin käyttäen esimerkkinä omaa kannettavaani TP R52:ta.Alla on oletettu että käytössä on ydin 2.6.21. Osa toimii vanhemmallakin.

Helppoja peruskeinoja

Näytön taustavalon kirkkauden säätäminen pitäisi onnistua suoraan näppäimistöltä. Helppo, mutta joskin ympäristosidonnainen tapa säästää vähän virtaa. Enemmän virtaa säästyy, kun näytön sammuttaa kokonaan, joten kannattaa heittää hyvästi näytönsäästäjille niiden alkuperäisemmässä merkityksessä.

Langattoman laitteet kannattaa ottaa pois käytöstä, kun niitä ei tarvita. R52:ssa ainakin BlueToothin saa pois suoraan näppäimistöltä. Muissa laitteissa sama voi onnistua myös wlanille. Saman asian voi yleensä hoitaa ohjelmallisestikin.

Peruskeinoja, joiden kannattaa tarkistaa toimivan

Suoritin on yksi pahimmista virtasyöpöistä näytön kanssa. Toisin kuin näyttöjen, suorittimien virrankulutusta voi hallita useammalla eri tavalla. Yleensä mitä uudempi suoritin, sitä enemmän tai paremmin se tukee eri tapoja.

Tärkein tapa on kellotaajuuden laskeminen, kun suoritinta ei käytetä. Tämä onnistuu automaattisesti CPU Frequency Governorilla eli suorittimen suorituskykyprofiililla. Profiilin valinta onnistuu useimpien työpöytien virransäästösovelmilla, laptop-modella tai käsin. Intelin suorittimien kanssa on suositeltavaa käyttää ondemand-profiilia. AMD:n prosessoreilla conservative saattaa olla parempi.

Ytimen versioilla ≤2.6.21 ondemand-profiilia käytettäessä kannattaa suorittaa seuraavat komennot, jotta profiili ei aiheuttaisi turhia keskeytyksiä (keskeytyksistä lisää alempana).

cd /sys/devices/system/cpu/cpu*/cpufreq # tarkka polku voi hieman vaihdella
cat ondemand/sampling_rate_max > ondemand/sampling_rate

Tämän R52:n Pentium M suoritin saa suurimmalla nopeudella (1866 MHz) 1.372 V ja pienimmällä (800 MHz) 0.988 V.

Lisäksi suoritin voi tukea throttling eli hidastustiloja. Verrokkisuoritin tukee kahdeksaa tilaa, joilla suoritinta voi käskeä suorittamaan tyhjää jopa 87 % ajasta. Hidastuksella ei juurikaan virtaa säästestä, joten sen hyöty onkin lähinnä lämpötilan laskeminen. Liian suuri lämpötila voikin laukaista pakotetun hidastustilan, joka ohittaa kaikki käyttäjän määrittelemät asetukset.

Vipuja ja maagisia komentoja

Linuxissa löytyy paljon vipuja, jotka vaikuttavat virransäästöön. Koska laptop-mode on kiva kokonaisuus, kannattaa sitä käyttää ensisijaisesti. Laptop-modella voi tarkoittaa kahta asiaa. Ensimmäinen on ytimen ajonaikainen asetus, joka kasaa levynkäyttötapahtumia, ja suorittaa ne sitten kaikki kerralla, jotta levyn ei tarvitsisi pyöriä koko ajan. Toinen merkitys on ohjelma, jolla voi asettaa tämän vivun päälle ja hallita siihen liittyviä ja muitakin asetuksia. Useimmille asetuksille voi määritellä eri arvoja riippuen ollaanko verkkovirrassa vai ei. Alla on selitetty muutamia levyihin liittyviä asetuksia, jotka eivät tule muualla esille. Kannattaa tutustua rauhassa tiedostoon /etc/laptop-mode/laptop-mode.conf.

Readahead eli ennakkoluku(?) määrittelee paljonko käytetyistä tiedostoista luetaan muistiin. Suurempi arvo voi auttaa esimerkiksi musiikin kuuntelussa tai elokuvien katselussa. Kannattaa asettaa koneen sisältämän muistimäärä mielessä.

Noatime eli tiedostojen käyttöaikojen kirjaamatta jättäminen on kätevä asetus, joka vähentää levylle kirjoittamista. Suurin osa ohjelmista toimii ilman tätä asetusta, joten sen voikin laittaa esimerkiksi suoraan fstabiin.

Levyn virransäästöasetuksia voi valita kuinka aggressiivisesti levy sammuu, kun sitä ei käytetä. Liian pieni arvo aiheuttaa jatkuvaa päälle-pois-rumbaa, joka kuluttaa levyä turhaan.

Muita satunaisia vipuja alla.

Atin tai AMD:n näytönohjain

Fglrx-binääriajuria käytettäessä (sallitut arvot näkyy --helpillä):
aticonfig –set-powerstate=1 –effective=now

Avoimilla ajureilla X:n asetuksissa Option "DynamicClocks" "true" saattaa auttaa.

TP:illä seuraavilla komennoilla voi olla tai voi olla olematta vaikutusta

echo crt_disable > /proc/acpi/ibm/video
echo dvi_disable > /proc/acpi/ibm/video

Langaton verkkokortti

Ainakin IPW2200 ja ilmeisesti myös osalla muistakin korteista voi hallita virransäästö.
Arvo 5 säästää virtaa vielä enemmän kuin 7. (missä selitetty?)
iwpriv eth1 set_power 7

Keskeytysten eliminoiminen

Oikeasti suuret virransäästöt tulevat, kun suoritin ei tee mitään ja menee syvään unitilaan. Tämä kysymys tuli olennaisesti oikeastaan vasta 2.6.21:n myötä, kun ytimeen lisättiin ominaisuus, jonka valitsemalla voi poistaa säännölliset keskeytykset, joita ei tarvita. Ominaisuus löytyy tällä hetkellä x86:lle, mutta se tekee tuloaan myös x86_64-arkkitehtuurille. Erilaiset keskeytykset herättävät suoritinta yleensä turhankin tiheään. Powertop [http://linuxpowertop.org] on ohjelma, jolla näitä ohjelmia voi paikallista. Lisäksi sivuilla koottu listaa tuhmista ohjelmista ja mitä niille voisi tehdä. Todennäköisesti ydin pitää kääntää uudestaan sopivilla vivuilla, että Powertop osaisi mitään näyttää. Ohjelma osaa lisäksi näyttää muitakin vinkkejä, kuten esimerkiksi AC97-äänikortin laittamisen virransäästötilaan.

Atin – köh – AMD:n kortten ajurit aiheuttavat keskeytyksiä näytön virkistystaajuuden mukaan. Vielä ei ole julkaistu ajureita, joissa turha keskeytys olisi poissa, kun sitä ei tarvita, mutta ainakin semmoinen on tulossa avoimiin ajureihin joskus.

TP-kannettavien tuulettimien hallinta

Monien, mutta ei kaikkien, TP-kannettavien tuuletinta voi hallita ohjelmallisesti, joka onkin tervetullutta, koska normaalisti tuuletin käyttäytyy lähinnä aivokuolleesti. Hallintaan tarvitaan moduuli, joka on ytimen versiossa ≤2.6.21 nimeltä acpi_ibm ja uudemmissa thinkpad_acpi. Niin ikään ytimen versiossa ≤2.6.21 se tarvii ladata parametrilla experimental=1 ja uudemmissa fan_control=1 experimental=1.
Itse käytän tp-fancontrol-komentosarjaa [http://www.thinkwiki.org/wiki/Talk:Code/tp-fancontrol] tuulettimen hallintaan. Suoritin käy keskimäärin hitaammin, eli on hiljaisempi.

Undervolting eli jännitteen alentaminen

Pentium M -suorittimien jännitettä voi alentaa ohjelmallisesti. Se onnistuu myös 2.6.21-ytimellä ja phc-lisukkeella, mutta alla on käytetty uudempaa vanilla 2.6.22_rc6-ydintä, johon on laitettu käsin Gentoo-paikat [http://dev.gentoo.org/~dsd/genpatches/trunk/], phc [https://www.dedigentoo.org/bdz/linux-phc/linux-phc-0.3.0-pre1.tar.gz] ja hrt [http://tglx.de/projects/hrtimers/].
Kirjoitushetkellä 2.6.22_rc7 on jo julkaistu, mutta kaikkia paikkatiedostoja ei vielä ole saatavilla sille.

Seuraavaksi siirrymme jo tuttuun paikkaan:

/sys/devices/system/cpu/cpu*/cpufreq

Olennaisia tiedostoja ovat phc_vids ja phc_default_vids. Volttimäärä lasketaan kaavalla X = 700 mV + Vid*16 mV. Nyt olennaisinta onkin keksiä millä arvoilla kone toimii vielä vakaana. Itse käytin voltage-ramp-down.sh-komentosarjaa [http://gentoo-wiki.com/HOWTO_Undervolt_a_Pentium_M_CPU#Finding_the_lowest_voltages_before_the_CPU_freeze], joka tosin on vain 2.6.21-ytimelle. Pienillä muutoksilla se varmaan toimii uudenkin kanssa. Ajoin cpuburnia taustalla, ja 30 s kellotaajuutta kohden, kunnes löytyi ensimmäinen epävakaa arvo. Sitten otin toiseksi viimeisen ”rivin”, jolla kaikki kellotaajuudet olivat olleet vakaita. Tietysti jokainen kellotaajuus kannattaa testata erikseen, jos haluaa oikein alas.

Viimeiset irti

Edellisessä kohdassa mainittu hrt tuo myös uuden vaihtoehtoisen ns. ladderin eli ohjelman, joka laittaa suorittimen eriasteisiin virransäästötiloihin. Uuden menu-ladderin pitäisi korjata tilanne, jossa suoritin ei käytä virransäästötiloja tehokkaasti, kun keskeytyksiä on hyvin vähän.

Vähän vaatetta, läppis ja muut elintärkeät tavarat mukana saavuin Helsinkiin maanantaina aamupäivällä. Soitto kaverille ja suunta kohti HYYn toimistoa, jossa maksoin jäsenmaksun (≈ 35 €) ja Lyyra-kortin. Sitten Asematunneliin lataamaan korttiin kolme kuukautta kautta (≈ 60 €), lupatoimistoon aktivoimaan tunnukset, Itäkeskukseen ottamaan passikuvat ja pyytämään passi ja henkilökortti (≈ 100 €). Sitten vähän kebabia, joka oli kyllä kovin paksua ja kuivaa, ja maito vaikutti vanhentuneelta ☹. Tiistaina sitten Messukeskukseen Lääkäripäiville – lähinnä tapaamaan SotLK:n tuttuja. Saaliksi jäi kyniä, kaularoikotin, brändätty hiirimatto ja naamioitu kasvishernekeitto.

Mainittakoon vielä, että MediaWiki 1.9 julkaistaan pian. Näkyvimpinä uudistuksina on kotoistetut toimintosivujen nimet (esim. Toiminnot:Tuoreet muutokset) ja Toiminnot:Version ulkoasu. Myöskin $wgAjaxWatch-asetus on ihan näpsäkkä. Päivitys saattaa kestää hetken, kun Järjestelmäviestit-nimiavaruudesta poistetaan turhat viestit.

Hip huraa, tai sitten ei. Lopun ajan kohokohdaksi jäi lähinnä syönti ulkona lääkintäeversin kanssa. Koko reissusta käsiin ei jäänyt oikein mitään muuta kuin muistoja. Ehkä pari kaveria. Eilinen ja tämä päivä olivat varmasti koko palvelusajan synkimmät päivät. Luultavasti suurinta osaa palvelustovereista en näe enää koskaan. Olin muuten varmaan viimeinen, joka tänään käveli tuosta portista ulos viimeisen kerran.

Eikä paljoa lohduta tulevakaan, pitäisi nimittäin hoitaa ainakin seuraavat asiat: osoitteen muutos, passin tai henkilöllisyystodistuksen hankkiminen, osakuntaan kirjautuminen, ilmoittautuminen opiskelijaksi, bussikortin uusiminen, kursseille ilmoittautuminen, autokoulussa käynti, (taas) uusien kavereiden löytäminen, opiskelijakortin uusiminen ja ties mitä muuta. Ja kaikki tämä ah niin ihanassa (ei) Helsingissä. Ja kun kaikki pitää tehdä tietyssä epäloogisessa järjestyksessään, niin ravaamista ja odottamista tulee varmasti vaikka millä mitalla (enemmän kuin viimeisen puolen vuoden aikana).

Mutta älkäämme suotta vaipuko epätoivoon, olenhan nyt käyny kaiken ja kattavan asepalvuksen, ja kenttäkelpoisuuteni on kuulemma hyvä, joten kaikesta tästä pitäisi selvitä. Mieltä rauhoittamaan esittelen teille nyt yhden runon, joka pulpahti päästäni eräänä aamuyönä.

Minuutista puolet

hajoon
mut en hajoo
syön sienen
se maistuu
mutta ei maistu
lennän
mutta en lennä
syön lennon
se maistuu sieneltä

Hyvää vuotta ja tulevaa, toivottavasti näemme vielä.

Monta tuntia päivässä meneekin tämän ohjelman käyttöön (planet kde, gentoo, pvl). Olenkin kasvattanut siihen viha-riippuvuus-suhteen. Sillä nimittäin oli tapana korruptoida koko tietokantansa koneen kaatuessa (mitä vastaava tilanne tapahtuu kun prosessorin lämpötilamittari näyttää 100 astetta seesiusta). Tätä vikaa korjaamaan tein cron-skriptankomentosarjan, joka kopioi ”kanna” tunnin välein talteen. Puutteena tosin mainittakoon, että se kopioisi vioittuneen kannan toimivan päälle, ellen ensin kopioisi toimivaa vioittuneen päälle. Onneksi akregator ei käynnisty ollenkaan, jos se on hajoittanut kantansa, joten se on helppo muistaa. Noh… eipä ole viimeaikoina hajoitellut paikkoja.

Toisaalla, löysin asetus-dialogista mielenkiintoisen kontekstivihjeen:

Suorastaan ristiriitaista. Tätä ohjelmaa en ole suomentanut, joten en voi syyttää tästä itseäni, joten otetaanpas selvää. Käännös löytyypi stablesta, kdepimin alta, ja sisältää seuraavaa:

msgid "Select this if you want to get notified when there are new articles."
msgstr ""
"Valitse tämä, jos et halua huomautuksia uusien artikkeleiden ilmestyessä."


Kääntäjälle sattunut pieni moka → korjataan. Ja aikaa kului:

• Vian huomaaminen: ≈ vuosi
• Vian löytäminen: ≈ minuutti
• Vian korjaaminen: ≈ 15 sekuntia
• Korjauksen saattaminen versionhallintaan: ≈ 6-48 tuntia (yhteyshenkilö, jolla on svn-oikeudet on hereillä, mutta humalassa)
• Korjauksen näkyminen loppukäyttäjällä: ≈ 0/0 (riippuu seuraavasta KDE-julkaisusta)
• Bloggaaminen: ≈ 30 minuuttia

Loppupäätelmä: Kaikki mitä voi muokata ei ole wiki.

Uusi vuosi – uudet kujeet. Itse päätin julistaa sitä kotoistustyön parissa:

[00:00:35] CIA-7> nikerabbit * r18703 /trunk/phase3/languages/messages/MessagesLt.php:
[00:00:37] CIA-7> * (bug 8428) Update for Lithuanian language (lt)
[00:00:39] CIA-7> * Happy new year


Toisaalla otin käyttöön gnome-experimental-overlayn, kun siellä oli uusi pango. Tässä sitä odottelen uutta cairoa, josko se toisi luvattua nopeutusta firefoxiin. Lisäksi totesin kdbusin kuolleeksi, ei muutoksia kahdeksaan kuukauteen, eikä toimi uuden hald:n kanssa, joka muuten päivittyi samalla. TJ 5.

Yay, joku kuuntelee musiikkia kymmentä yli kolme yöllä. Taisi herätä koko talo. Muutenkin äänimaailma on aika mielenkiintoinen. Joka tapauksessa pitää vähän ottaa selvää miten tämä koko hässäkkä toimii. On asioita joita säätää huomaamattaan, ja sitten on asioita joita ei vaan millään jaksaisi opetella, ja tämä on yksi niistä. Onneksi joku oli potkimassa vauhtia, niin sai tämänkin pystytettyä.

Toisaalla, TJ senkun pienenee. Puolen vuoden nakissa on sekä hyviä että huonoja puolia, mutta kaiken kaikkiaan en hyppää ikkunasta sen tähden. Hiukan on ollu tylsää yksin olla talossa, kun kurssit on loppuneet. Tällä viikolla olin kasarmilla vain kaksi päivää, ja välissäkin määrättiin yövapaalle. Alkaa tuntua jo huonopalkkaiselta työltä hyvillä eduilla. Alkaa jo tuskastuttamaan, kun ajattelee kevättä ja opintoja. Pääsee taas tappelemaan korttien kanssa — ja Kelan, tuon ihanan sanonko minkä.

Triviaa palveluksestani: kasvoin sentin, laihduin pari kiloa, sain lasit, lihaskunto parani (silti huono), ei kotiuttamis-cooperia, yksi metsäpäivä ja yö + ammuntaa p-kauden jälkeen, tuhottu yli 10 000 A4-arkkia, kaksi kopiokoneen mustesäiliötä, leimattu yli sata loma-anomusta ja ennen kaikkea: savustanut kenraaleita kaksi kertaa. Tämä siis kirjurina SotLK/LääkK:ssa. Suosittelen! (Kotipizza on kävelymatkan päässä)